perjantai 30. joulukuuta 2011

Puerto - Manila - Jakarta - Denpasar

Heippa vaan. Ollaan takaisin Puerto Princesassa. edessä on kohta sellainen 30 tuntia matkustusta. Nam. Ensin Manilaan, jossa odotetaan seuraavaa lentoa about 7 tuntia. Mä voin jo nyt niin kuvitella millainen Manilan lentokenttä on ja sen, että sen seitsemän tunnin viettäminen siellä ei oo kauheeta herkkua. Vaihtoehtona on tietysti kaupungissa piipahtaminen, mut jos jotain tapahtuu niin meillä voi mennä kaks jatkolentoa sivu suun. ensin Jakarta, jossa nukutaan hetki, ennen kun noustaan aamukuuden denpasariin lähtevään koneeseen. Sellasta.

Viimeiset päivät El Nidossa oli ihanan aurinkoisia. Hotelli oli tosiaan buukannut yhden yön täyteen, ja siirsi meidät yhdeksi yöksi sinne Orange Pearliin Ween hoiviin. Oli ihanaa viettää yksi ilta niin hiljaisessa paikassa pois keskustan hälystä, kuunnellen meren kohinaa ja rentoutua terassilla. Aamulla loikoiltiin riippumatoissa ja uitiin, Wee tarjoili meille mangoa ja uteli kaikenlaista.

Jaahas, taitaa olla aika mennä pakkaamaan ja ottaa moottoripyörätaksi lentokentälle! Pitäkää peukkuja että lennot on ajoissa ja ollaan huolen aamulla Balilla!

Halit!

maanantai 26. joulukuuta 2011

Rain patches, San Miguel and Filippino wedding

Hyvää Tapaninpäivää ja terveiset El Nidosta!
Bussimatka meni yllättävän mukavasti ja oli jopa Filippiiniläiseen mittakaavan aikataulussa. Meidän hotelli on tosi kiva, aikoo vaan et nää oli ylibuukannu hotellin ti-ke yöksi, joten yövytään yks yö sellaisessa hotellissa kun Orange Pearl Resort, mikä ei sekään haittaa, koska se sijaitsee tosi hyvällä rannalla.

Aattoiltana saatiin niskaan oikein kunnon sadekuuro, ja sadetta tuli tasaiseen mittaan koko illan. Oltiin sen verran väsyneitä matkustamisesta, että nukuttiin ylipitkät päikkärit, käytiin syömässä ja tultiin hotellille takas. Eilen paistoi sitten jo taivaan täydeltä aurinko, ja mentiin nauttimaan beach päivästä los cobacabanas (?) beachille. Samalla rannalla sijaitsee siis myös se hotelli, jonne mennään evakkoon yhdeksi yöksi. Hotellia vetää Wee, joka on tosi hauska kaveri. Wee on mies, mutta pukeutuu ja yrittää kovasti kuulostaa naiselta. Tästä saadaankin hyvä aasinsilta shemaileihin. Niitä ei ole näkynyt täällä vielä kovin montaa, ehkä muutama Ween lisäksi. Mutta Wee on kyllä huippu tyyppi, kyseli innostuneena mistään me ollaan ja ollaanko me vastanaineita.

Tänään ajateltiin eka vuokrata pyörät, mutta sittemmin osoittautui että kaikki mestat mihin ajateltiin pyöräillä on parinkymmenen kilsan päässä, joten tyydyttiin vaan käveleen rantaa pitkin. Tutustuttiin yhten hollantilaiseen pariskuntana joiden kanssa hengailtiin loppupäivä. Saatiin kutsu Filippiiniläisiin häihin keskiviikoksi meidän huomisen island hopping tourin järjestäjiltä. Mentiin myöhäiselle lounaalle yhteen kivaan ravintolaan, ja saatiin paikan tanskalaiselta omistajalta ilmaista suklaakakkua. Life is good!

Muuten me ollaan vaan chillailtu iltaisin ja juotu san miguelia, nautittu olostamme. Kivaa kun koko loma on vasta alussa. Filippinit on tosi kiva paikka, kaunis ja rehevä luonto ja ystävällisiä ihmisiä, tykkään paljon, ois kiva käydä muissakin paikoissa, mutta on myös kiva mennä Balille. Mitäs muuta. Lapsia täällä on niin helvetisti. Bassin, sen meidän uuden tuttavuuden, hotellinpitäjällä tais olla kymmenen lasta, ja jokaisella niistä oli myös kymmenen lasta. Että lisääntymisvauhti on melkoinen. Välillä tuntuu ettei täällä mitään muuta olekaan kun lapsia kaikkialla. Sitten on se perussetti eli vanhoja valkoisia ukkoja nuoren filippiiniläistytön (tai tyttöjen) kanssa.

Mä oon ihan käsi tän iPadin kanssa. Latasin tähän webalbumsin, josta siirsin kuvat picasaan jotta voin siirtää ne tänne, ja sainkin ladattua ne bloggeriin, mutta mitään ei näy blogissa. Argh. Laitan ton Picasan albumin nyt julkiseks, ja linkin teille. Toivottavasti saatte sen auki.
https://picasaweb.google.com/100155872361481784635/TheJourney

Ihanaa viimeistä joulunpyhää murut ja tsemppiä töihin niille joilla töihin paluu koittaa huomenna.

perjantai 23. joulukuuta 2011

@Palawan, Puerto Princesa

Muimui. Kaikki ei aina mene niinkun elokuvissa. Lento Cebusta Puerto Princesaan Palawaaneille oli myöhässä 2,5 h, ja tultiin tänne sen verran myöhään että missattiin viimeinen El Nidoon lähtevä bussi. Tosin on aika varmaa että oltaisiin missattu se enivei, koska pikkubusseihin pitää varata paikat etukäteen, ja huomisenkin kaikkia kyydit oli melkein täynnä.

Sanoinko jo muuten että bussimatka kestää 5-9 tuntia, riippuen siitä millä menee. Me otettiin mukavin vaihtoehto eli van=pikkubussi, ja lähdetään aikaisin aamulla viiden jälkeen kohti Palawaanien paratiisia. Pikkubussi on huonattavasti mukavampi vaihtoehto kuin halvempi mutta hitaampi public bus, jossa a.) ei ole ilmastointia b.) ei ole vakuutta että matkatavarat säilyy perille saakka koska ne pakataan bussin katolle muutamalla narunpätkällä c) tie on pomppuista ja pöyistä, joten El Nidossa astut bussista pois tukka pystyssä, kasvot mutaisina ja pää ruvella kun se on lyönyt kattoon koko kahdeksan tunnin ajan.

El Nidossa ollaan ennen yhtätoista, siihen aikaan kun te mussukat vasta heräilette joulun viettoon kotisuomessa. Ainoa joulusta muistuttava asia on täällä kirkkaan neonväriset koristevalot kaikkialla (kyllä, kaikkialla) mutta huomenna ajateltiin laittaa tonttulakit päälle joulun kunniaksi. Tosin saan varmaan lämpöhalvauksen pian sen jälkeen, nytkin hikoilen kun pieni sika tätä kirjoittaessa.

Semmosta tällä kertaa. Nyt menen tonne ilmastoituun hotellihuoneeseen valmistautumaan unten maille, huomenna saa herätyksen neljän jälkeen aamulla, sillon kun te vielä valvottu ja paketoitte lahojoja.

Pus & kram! <3

torstai 22. joulukuuta 2011

Hong Kong - Cebu - Palawan

Blogihilaisuuden voisi rikkoa lähettämällä terveisiä Cebu Citystä! Huomenna lähtee lento Palawaaneille joskus 11 maissa aamulla. Täällä on lämmintä (tietysti), ihanaa kun saa pukeutua lyhyisiin mekkoihin ja sortseihin ja toppiin taas.

Kaikki on mennyt pääosin hyvin, tosin matkan alku koki "pienen" takaiskun heti hong Kongin lentokentällä, kun oltiin lähdössä filippiineille tiistaina päivällä. Ihmeteltiin miksi meidän lentoa ei lue niin lentokentän tauluissa kuin varsinaisella departures listallakaan. Lennon piti lähteä 1.35 pm. Katottiin lippua uudestaan. Ei helvetti. Lento lähti 1.35 am. Siinä vaiheessa oltiin vaan n. 12 h myöhässä lennolta. Kiva juttu. Mitäs muita lentoja cebulle tai palawaaneille menee. Kolme. Kaikki täynnä tietysti joulun alla. Varattiinhan me noikin liput syyskuussa. Loistavaa. Jollain ihmeen konstilla saatiin toisen lentoyhtiön kautta liput seuraavana päivänä lähtevälle lennolle Cebulle. Tätä blogia kirjotteaessa Jami huutelee tuolla perällä että mä olin alunperin se, joka vakuutti lennon lähtevän päivällä. Ehkä siinä väittämällä on hiukkasen perää. Ai niin eikä siinä vielä kaikki takaiskut. Sit Jamin rinnan vetoketju hajos. Mutta problems solved: saatiin sekä uudet liput että jeesusteippiä!

Ei siinä mitään kun takas Hong Kongiin yhdeksi yöksi ja seuraavana päivänä uudestaan kentälle. Tällä kertaa päästiin oikein perille saakka. Boholin saarille ei kuitenkaan enää voitu mennä, koska meillä olis ollut aikaa olla sielä vaan yksi yö. Joten ollaan nyt kaksi yötä Cebussa ennen Palawaaneille lähtöä. Tänään oli meidän ainut kokonainen päivä täällä, käveleskeltiin vähän kaupungilla ja oltiin shoppailemassa. Nyt rinkka onkin sitten jo täynnä, hehe. Pakkaillaan tässä tavarat kuntoon huomista varten ja mennään vielä illalla hotellin kattoterasille nauttimaan yhdet san miguelit.

Cebu on yksi Filippiinien isoimpia kaupunkeja. Oon matkustanut suhteellisen paljon, mutta en vielä ole missään nähnyt näin paljon köyhyyttä kuin täällä. Isoja ostoskeskuksia täynnä merkkiliikkeitä, mutta samalla lapset käyvät illalla nukkumaan pahvin päälle kadunvarteen. Ihmiset ovat kuitenkin superystävällisiä, ja puhuvat myös melko hyvää englantia, mikä taas on historian peruja.

Meinasin laittaa teille kuvia, mutta mun tarttee näköjään ladata webalbums iPadille, et voin tuoda kuvia blogiin. Joten ens kerralla saatte kunnon kuvapläjäyksen, meidän viimeisistä päivistä Hongkongissa, Cebusta sekä eroista tunnelmista Palawaaneilta!

Puspus!!

-Anniina & Jami-

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

lentokentällä.

heippa. Ipadin akku loppuu kohta. olen vielä aika kehno kirjottamaan tällä. Mutta vitsit että rakastan tätä vehjettä!!! Asetin tähän myös enkunkielisen tekstinsyötön, joten pahoittelut jos tulee enkkusanoja sekaan. Kello on kohta puoli 12, odottelen jamia lentokentällä. Olen 1,5 h etuajassa. Kerran niinkin päin.

Mitäs muuta. Aamulla pakkasin vikatkin tavarat, rinkka odottaa vielä noutajaansa morningsidessa, ja osa tavaroista pitää viedä ingalle. Olen asunut Hongkongissa 4 kuukautta, ja tarvittiin kaksi väärää metropysäkkiä ja kahden ruotsalaisen pojan apua, että löysin hotellille. Aika hölmöä ottaen huomioon että olen käynyt hotellissa aikaisemmin. Joo. Ensin hyppäsin metrosta pois centralissa, sitten admiraltyssa. Oikea pysäkki oli causeway bay. No oli erikillä ja adamilla ainakin hauskaa. Pojat siis opiskelevat myös cuhk:ssa.

Yritin laittaa hauskan kuvan minkä just otin tällä, mutta en saanut ladattua sitä. Pöh. mut jep, mä voisin mennä tarkistan saapumisaulan ja sen millä bussilla päästään hotellille. Olenhan asunut täällä jo 4 kuukautta, pitäisi tietää nämä asiat. Jep jepsan palataan taas!! Kram!!

myöhässä.

Jamin lento meinaan. 8 tuntia. Piti olla täällä alunperin puoli neljältä, nyt se on puoli 12 yöllä. No ei se mitään. Meen itse kuitenkin hotelliin jo aikaisemmin nauttimaan ylhäisestä yksinäisyydestä melkein 100 Morningsidessa vietetyn yön jälkeen. Tämän illan suunnitelmathan meillä meni uusiksi, huomenna juostaankin sitten ylipistolla hakemassa mun tavaroita, Peakilla ihastelemassa auringonlaskua, Avenue of starsilla katsomassa Symphony of lights (koska en ole vieläkään nähnyt sitä!!) sekä toivottavasti päädytään myöhemmin Ingan kanssa Castro'siin maanantaidrinksuille.

Ja koska ei olla nähty melkein neljään kuukauteen, ajattelin myös nolata raukan lentokentällä tämän kanssa:
Käytin tähän kaiken mielikuvitukseni ja taiteellisuuteni. Pidän erityisesti teipatuista sydämistä. Jami osaa varmasti arvostaa tätä. 
Ai niin ja mun 70 + 10L rinkka on nyt täynnä. Hups. Pakkailen tästä vielä lopu kamat, ja kipaisen täyttelemään vielä lähtöön liittyviä lappuja. Palataan taas!

Zaijian!

lauantai 17. joulukuuta 2011

2 days to go..

Heippa mussukat! Alle 2 päivää niin Jami on täällä! Wee!

Sain tänään vihodoin aikaiseksi skannata passini. Mun on pitänyt tehdä se siitä lähtien, kun tulin tänne. Tämä prosessi vei aikaa melko tarkalleen 1 h 15 min. Ensin en löytänyt englanninkielistä skanneria koko helkkarin kampukselta, kun vihdoin löysin sen, niin olin unohtanut salasanani. Uuden salasanan saamisen jälkeen oli vuorossa skannerin käytön opettelu, skanneri kun ei ollut ihan samalta vuosisadalta kuin se vehje mitä olen töissä tottunut käyttämään. Loppu hyvin kaikki hyvin. Hoidin myös muita lähtemiseen liittyviä asioita, ja hain malarialääkkeet. Exciting. Elin laittoin juuri viestiä että olivat tänään olleet mm manikyyrissä, pedikyyrissä, nauttineet kuoharia Elinin äidin 60-vuotissynttäreiden kunniaksi, syöneet ja juoneet hyvin, uineet ja ottaneet aurinkoa. Kivaa. No kohta mäkin pääsen. Ei enää kauaa. Toisaalta en halua jättää Hong Kongia. Onpas ristiriitainen olo.

Illalla menimme Ingan kanssa syömään Ikeaan, josta jatkoimme Hyatt-hotellin Tin Tin- baariin nauttimaan lasilliset kuohuviiniä.

Myös Mikus ja Paul liittyivät myöhemmin seuraan.
Inga <3
Olo on ollut aika tukkoinen viime päivinä, saa näyttää mitä huominen tuo tullessaan, pääseekö salille vai voiko jäädä hyvällä omalla tunnolla nukkumaan. Muuten huomenna on suunnitelmissa pakkausta. Lajittelen tavarat kolmeen pinkkaan sen mukaan, lähtevätkö ne kiertämään Kaakkois-Aasiaa mun mukana, menevätkö ne Ingan luo väliaikaissäilöön vai lähtevätkö postissa takaisin Suomeen. Sitten haen vähän arskarasvoja sun muita. Iltasuunnitelmat on vielä auki.

Mutta nyt nukkumaan. 2 vikaa yötä Morningsidessa edessä, nopeasti laskettuna 92 takana. Oho.

Buonanotte!

perjantai 16. joulukuuta 2011

Movies and goodbyes.

Elin on lähtenyt, samoin moni muu. Tuntuu että sitä mukaa mitä tämä paikka tyhjenee rakkaista ihmisistä, se käy myös tylsemmäksi. Inhoan hyvästejä. Vaikka kaikki sanovat että eivät ne ole hyvästit, vaan See you laterit. Ja varmasti näin onkin. Mutta jälleennäkemiseen on vielä pitkä aika. Niin on myös sunnuntaihin kun Jami tulee. Ja mä inhoan odottamista. Onneksi Inga ja Pauliina on vielä täällä, harmi vaan että molemmat on vielä täysin kiinni opiskeluissa. Tänään meillä oli tosi kiva leffailta Ingan kanssa, naurettiin Hangover kakkoselle. Alunperin piti mennä ulos, mutta niin ne suunnitelmat välillä muuttuu. Mutta hyvä juttu, niin pääsen ehkä aikaisin liikkeelle huomenna, listalla on mm. pakkaamista, tavaroiden lähettämistä Suomeen, hotellien ja lentojen varausta, ja ai niin ne malarialääkkeet!

Mitäs muuta. Kämppikseni majoittaa nyt myös kaveriansa jonkun aikaa meidän 10 neliön huoneessa. Ihan kivaa sinänsä. No ei todellakaan. Ei saa olla rauhassa yhtään hetkeä. Mitähän ne sanois jos me ängettäis Jamin kanssa sinne vielä sunnuntaina? Ei helvetti.

View from Morningside at 12 pm. Tota näkymää ja vuoria tulee kyllä ikävä. 
And at 12 am 
Tuolla toisella puolella jokea mä usein juoksentelen. 

Tää viikko on ollut tosi lämmin ja aurinkoinen, ja aurinkoa pitäisi riittää koko viikonlopulle. Ja oikeestaan seuraavalle kahdelle kuukaudelle. Muhaha.

Hyvää yötä, palaillaan huomenna!

tiistai 13. joulukuuta 2011

Last week in Hong Kong...

Heippa ihunat! Niin se aika vaan menee, ja pian on aika jättää hyvästit Hongkongille, pakata rinkka ja suunnata Filippiineille joulun viettoon. Tuntuu niin epätodelliselta jättää tämä paikka ja kaikki ihanat ihmiset, joista on muodostunut toinen perhe vaihdossaoloaikana. Elin lähti tänään aamulla, Tiera myöhemmin illalla, osa opiskelijoista lähti jo viime viikolla, suurin osa tämän tai ensi viikon aikana. Mutta kuten Elinkin kirjoitti blogiinsa, on hyvin surullista jättää tämä paikka, mutta samalla se on myös hyvin jännittävää ja kiehtovaa, sillä tämä on ollut uskomaton kokemus, olen saanut tutustua hienoihin ihmisiin,  joista muutamasta saan varmasti elinikäisen ystävän. Mutta surkuttelen lähtöä myöhemmin kun sen aika koittaa oikeasti, ja nautin vielä täysillä viimeisistä päivistä.

Viime viikko hurahti kuin siivillä, perjantaina oli iskän ja äitin toiseksi viimeinen päivä täällä, ja menimme Peakille!
Otimme star ferryn TST:n satamasta kohti Hong Kongin saarta

ja tramin ylös huipulle saakka, korvat meni lukkoon matkalla. 

Ensimmäinen tram otettiin käyttöön vuonna 1888! Tämä oli vähän uudempaa mallia. 

Ah, I love HK! Ilma oli ihanan aurinkoinen ja kirkas!

Kaupungin yllä meni lentsikka, näettekö??

Happy family on a vacation
Napsittiin huipulta varmaan noin 100 kuvaa yhteensä eri kokoonpanoissa (myös kiinalaisten kanssa ja erikseen), ja vitsailtiinkin etä meistä on tullut jo ihan paikallisia.
Tuulen ja auringonpaisteen yhteisvaikutus teki monista kuvista tällaisia:

Tyylikästä. 

Tram coming up.
Niin kiinalaista. 
Mutta koska me oltiin jo muutenkin paikallisia kameroidemme kanssa, niin tottakai kirjotettiin sydänlappunenkin!

Illalla mentiin iskän 50-vuotissynttäreiden kunniaksi Sabatiniin syömään. Noin 2 minuuttia tämän kuvan ottamisen jälkeen nolasin iskän pyytämällä ravintolan orkesteria soittamaan hänelle onnittelulaulun! Muhaha. 

Äitin tiramisujälkkäri, joka loppujen lopuksi jaettiin kaikkien kesken. Nam!
Lauantaina pakkasin yhteismitaltaan 158,5 cm kokoisen matkalaukkuni täyteen vaatteita, kenkiä ja muuta mukavaa, ja raahasin sen isän ja äitin hotellille. Nyt mulla on seuraavat vaatekappaleet tätä viikkoa varten: 1x farkut, 1x lököhousut, 3x t-paita, 2x villatakki, 2 x takki. Pärjään hyvin niillä. Luonnollisesti en tietenkään pakkaa näitä reissuun mukaan, sinne säästin kolme mekkoa, kolmet shortsit ja neljä toppia (+ viidet bikinit heh). Näillä pitäisi pärjätä 1,5 kk. On siis shoppailuvaraa! :) Osan syysvaatteista lähetän laivateitse Suomeen viimeisenä päivänä ennen Filippineille lähtöä, yksi vaatekerta menee Ingan huoneeseen säilöön matkan ajaksi. Pohdin että olisi ehkä kuitenkin ihan järkevää olla takkia ja pitkät housut kun tulen helmikuun alussa Suomeen.

Lauantai-iltana istuskeltiin vielä hetki Martini barissa kuuntelemassa live-musiikkia Ingan, Elinin ja iskän ja äitin kanssa. He ihastuivat tyttöihin mielettömästi, ja Elin mm. tanssitti iskää. Kymmenen maissa oli äitin ja isän kuitenkin aika lähteä lentokentälle, ja me jäimme tyttöjen kanssa vielä hetkeksi istuskelemaan ja kuuntelemaan musiikkia, kunnes menimme hakemaan kaupasta herkkuja ja suuntasimme hotellille. Iskä ja äiti halusivat siis pitää hotellihuoneen la-su-yön ajan, vaikka lähtivätkin la-iltana, niin me saimme loikoilla siellä viimeisen yön.

Sunnuntai valkeni yhtä kauniina ja aurinkoisena kuin lauantaikin. Imnga ei jaksanut kömpiä aamupalalle,   mutta me sännättiin Elinin kanssa nauttimaan buffet-aamiaisen antimista. Voiko maailmassa olla mitään parempiaa kuin ruisleipä salaatilla, graavilohella ja raejuustolla? Enpä usko. Söin niitä kolme.
Aamiaisen ja check outin jälkeen  lähdimme Promenadelle kävelylle ja pysähdyimme Starbucksiin nauttimaan auringonpaisteesta.

I'll miss those moments!
Teimme pikku shoppailukierroksen, menimme syömään, ja takaisin kampukselle. Sain kovan siivousvimman, moppasin lattian, pyyhin hyllyt ja järjestelin kaikki tavarat. Loppuillan omistin Gossip girlille. Clarissa oli koko viikonlopun Singaporessa ja tulee vasta tänä yönä. Vaikka me tullaan hyvin toimeen, oli ihanaa saada omaa rauhaa hetkeksi.

Maanantaina meillä oli läksiäiset Ingan rooftopilla, aluksi meidän piti mennä TST:lle Castrosiin, mutta tuli muutama muutos suunnitelmiin. 

Elin & Paul
Taustalla menee tyylikkäästi Home alone 2, jota kukaan ei jaksanut katsoa. Kumottiin mun salmiakkikossu ja tönikkä viiniä, mikä saattoi vähän vaikuttaa hitaaseen käynnistymiseen tänä aamuna. 
Paul & Inga
Petri & Tiera 
I miss you already! :(
Olin kotona tyylikkäästi puoli neljältä. Tämä päivä on lähtenyt aika hitaasti käyntiin, kello on kohta kuusi, enkä ole vieläkään poistunut Morningsidesta. Poistuin sentään huoneesta pari kertaa hakemaan ruokaa. Kohta menen Petrin ja Georgen kanssa syömään S.H.Ho:hon, joka on 20 metrin päästä Morningsidesta. Huomenna lupaan olla tuottavaisempi, ajattelin mennä heti aamusta salille. 

Heissuliveissuli, palataan taas! Kram!

perjantai 9. joulukuuta 2011

Enjoying life!

Hello my love ones! Nyt on sitten viimeinenkin final exam takana tältä erää tässä koulussa, ja voin alkaa nauttia lomasta! Niin huippua! Viimeinen koe oli tosiaan kiinan grammar- kurssi, mikä oli yllättävän helppo, olin varautunut paljon pahempaan. Aikaa oli mm varattu 75 min ja olin valmis puolessa tunnissa. Tai sitten ymmärsin jotain todella väärin. Ehkä koe olikin kaksipuoleinen. Hmh.

Keskiviikkona mentiin Happy Valleyyn laukkakisoihin, josta jatkettiin Ned Kelly's- jazzbaariin kuuntelemaan hyvää musiikkia!

Happy Valleyssa oli muutama muukin ihminen. Voitettiin muuten 50 hkd! Lyötiin vetoa 40 hkd. Good deal!
Siinä ne menee!
Happy Valleysta jatkettiin suoraan Ned Kelly's Last Standiin!

I loved that place! Myös iskä ja äiti oli ihan tulessa!
Oli menoa ja meininkiä.


Tänään mentiin aamupäivästä Stanley marketille. Äiti löysi neuleita ja huiveja, ja iskä t-paitoja.

I <3 Stanley beach

Ilma oli mitä ihanin, aurinko paistoi, +25! Harmi että jätettiin uimakamppeet hotellille!


Stanley market

Äiti keskittyy kuvan ottamiseen sillä aikaa kun iskä löytää jotain mielenkiintoista kalasta


Käytiin Ozonessa, Ritz Carltonin yläkerrassa sijaitsevassa baarissa drinkeillä ja ihailemassa näkymää 118. kerroksesta!


Drinkkien jälkeen kummasteltiin myös Ritz Carltonin ökyhotellia. 
Ihania päiviä. Huomenna on luvassa The Peak, Star ferry ja iskän synttäreiden viettoa. Kello lyö kohta kaksi yöllä, joten taidankin tästä painua pehkuihin että jaksan huomen aamulla hypätä metroon!

Hauskaa viikonloppua naperot!

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Happy Independence Day!

Hyvää Itsenäisyyspäivää rakas 94- vuotias Suomi! Itsenäisyydestä kannattaa olla ylpeä. Vaihtariaika täällä on saanut vielä enemmän arvostamaan tiettyjä asioita ja  tajuamaan, kuinka pidämme monia asioita itsestäänselvyyksinä. Suomi on maailman paras maa, eikä toista samanlaista löydä mistään. <3

Me juhlittiin tänään itsenäisyyttä iskän ja äipän kanssa kaukana Hong Kongissa, mukavan hotellin buffet-illallisella. Nam!

Päivät on menneet kuin siivillä, tässä meidän meininkiä kuvien muodossa.


Näyttävä saapuminen HK-puolelle

Iskä ja äiti TST:llä sunnuntai-iltana, joulukoristeiden ympäröimänä. Myös hotelli oli TST:llä. 

Peninsula- hotelli, eräs maailman kuuluisimpia. Ja ihanat joulukoristeet. Täällä kuuluisi nauttia maailmankuulu afternoon tea, johon pitäisi varata pöytä etukäteen. Tämän ei siis ollut äiti ja iskän hotelli :)

Käveltiin sunnuntai-iltana pitkin Tsim Sha Tsui East Promenadea, HK- saarikin näkyi joen toisella puolella 

Ja lisää valokoristeita @TST

Oliko edelliset jo liikaa? Hotellin joulukuusi :)

My survival package- ruikkaria, rasvaa, salmiakkia, lakritsia, karkkia, vähän kurkun kostuketta ja höpölöpölehtiä!!!

Maanantaina suunnattiin Kukka-, kala- ja krääsätorille. Äiti ostaa kukkatorilla kukkia. 

Iskä kiinnostui kalatorilla kalanpäästä, joka liikkui vielä silpomisen jälkeenkin. 

Voin suositella lämpimästi The Swiss Chalet-ravintolaa TST:llä, namia ruokaa! Tosin mun jälkkärin piti olla "2 tiny pieces of meringue". Mitä tapahtui tinylle...?

Tiistaina mulla oli aamulla kiinan koe (ENÄÄ YKSI FINAL JÄLJELLÄ!), jonka jälkeen tehtiin tour de CUHK campus!  

Itsenäisyyspäivän buffet- illallisella

Iskä salakuvasi kun valikoimme äitin kanssa jälkkäreitä eli suomeksi latosimme yhden kappaleen kaikkia kakkuja ja herkkuja lautaselle.

I'm in heaven. Suklaaputous. 
Huomenna jatkuu Happy Valleyn horseracella ja Ned Kelly's- jazz-baarilla. Ensin pitäisi kuitenkin selviytyä iltapäivän kiinan kokeesta. Lueskelin merkkejä metrossa matkalla takaisin koululle, ja muistin sadasta ehkä kymmenen. Että thumbs up!

Haleja pallerot, olette ajatuksissa! <3